tiistai 23. heinäkuuta 2013

Hyvinkää KR 13.7.2013

Lauantaina 13.7 otettiin siis nokka kohti Hyvinkäätä ja vinttikoirarataa. Päämääränä siis Hyvinkää KR. Kun olimme lähdössä, huomasin jo astuessani ulko-ovesta, että olin tunkenut ehkä vähän liian lämpimät vaatteet päälle. Mutta enpä ajatellut, että päivästä tulisi ihan niin lämmin.

Paikalle löydettiin tosi helposti, kiitos hyvien opasteiden ja kuskille tutun reitin. Parkkisysteemi oli kyllä ihan eri luokkaa kuin kaksi viikkoa sitten Hämeenlinnassa ja liikenteenohjaajat hoitivat hommansa hyvin. Saatiin auto hyvin parkkiin ja sitten vain rokotustentarkistuksen kautta näyttelyalueelle.

Koko kentältä oli varmaankin aika mahdotonta löytää varjopaikkaa koiralle häkkeineen, sillä puita ei juuri ollut kuin kentän reunassa ja aurinko paistoi aikalailla joka paikkaan. Oma kehämme löytyi todella helposti melkein heti sisäänkäynnin luota ja majoituimme (tai yritimme) puiden luokse oksien varjoon. Aurinko paistoi täydeltä terältä eikä edes tuullut, joten pilvet eivät juurikaan liikkuneet auringon eteen. Kävin siinä sitten odotellessa seuraamassa hiukan walesin -ja englanninspringerspanieleiden arvosteluja, jotka olivat samassa kehässä johon meidänkin oli tarkoitus mennä. Nämä rodut tuomaroi myös samainen tuomari joka olisi myös koikkereilla, Branislav Rajic, Sloveniasta. Hän oli pukeutunut hienosti valkoiseen, kirkkaansiniseen lippalakkiin ja samanvärisiin kenkiin :) Liekö valittu Suomen värit tarkoituksella. Äiti kävikin sitten tutkimassa myyntikojuja sillä aikaa kun itse pysyin visusti kehien lähettyvillä ja löysi sieltä jo pitkään kaipaamani numerolapputaskun, joka laitetaan kiinni käsivarteen. Uusi tasku pääsikin jo heti käyttöön!


Ennen kehää harjoittelimme vain ihan vähän, koska kuumuus vaati veronsa Aramista ja se mönkikin mieluusti boksiin varjoon lepäilemään. Muista koohoista tapasimme kehän laidalla Nella-tytön joka oli tuttu jo koikkeritapaamisesta ja Hämeenlinnan näyttelystä. Lisäksi tutustuimme myös kahteen koikkeriurokseen, Cavalriina´s Verdi Vivaldiin ja Oorbellen Lukeen, joista Luke olisi Aramin kilpakumppani junnuluokassa. Lisäksi paikalla oli valioluokan uros Manusia´s Timmie-The Dutch sekä junnunarttu Doxette´s Anniversary Babe.


Sitten koittikin jo aika siirtyä kehänauhojen sisäpuolelle ja junnu-urokset pyydettiin kehään. Tuomari Branislav Rajic juoksutti koirat ensin yhdessä ympäri ja tutki sitten yksittäin. Aram ravasi tosi upeasti eikä kehän laidalla aikaisemmin tapahtuneesta haistelusta ollut tietoakaan. Aram käyttäytyi hyvin tuomarin käsittelyssä ja kyllä minua huvitti kun tuomarisetä toisteli Aramia tutkiessaan selvällä suomen kielellä "hyvä hyvä!" A antoi katsoa hampaatkin, mutta vähän tuomari huomautti siitä, että minun ei tarvitsisi antaa nameja niin paljoa. Sen tiedän itsekin, että voisin pitää namia vain ihan tavallisesti Aramin kuonon edessä, mutta aina se pääsee unohtumaan, että ei tarvitse namittaa niin paljoa. Kuuntelin jälleen korva tarkkana, kun tuomari saneli arvostelua ja arvostelun päätteeksi kehäsihteeri huudahtaa: "Erinomainen!" Jipiiiih ERI!




Poistuimme hetkeksi sivummalle odottamaan kilpailuluokkaa, jossa Aram olikin sitten ainoa ja ykkönen, toisen junnu-uroksen saadessa H.n. Ja läväytettiinhän meille sieltä vielä SA.kin! Sitten huilaamaan hetkeksi ja seuraamaan valioluokan kaksi urosta. Molemmat saivat ERI.n, mutta vain toinen SA.n. Timistä saimmekin sitten kilpatoverin paras uros -luokkaan. Tuomari halusi nähdä koirat liikkeessä vielä yhden kierroksen verran, jonka jälkeen sijoitti Aramin kakkoseksi ja Timin ykköseksi. Koska Timi oli jo valio siirtyi SERT meille! Jipiiiiiiiih! Kaksi sertiä peräjälkeen, Hämeenlinnasta ja nyt täältä Hyvinkäältä. PU2 sija ei harmittanut sitten laisinkaan, sillä sertiähän me olimme tulleet hakemaan! Voitto meni ehdottomasti oikealle yksilölle, upealle Timille.


Sitten olikin junnunarttujen vuoro. Luokassa oli kaksi koiraa ja molemmat saivat ERI.n SA.ta ei saanut kumpikaan, joten parasta narttua ei valittu ja näin Timi olikin sitten rotunsa paras :) Vain kaksi koiraa kuudesta sai siis SA.n ja ne olivat Aram ja Timi!

Ennen kotiinlähtöä kävin vielä hakemassa toimistosta sertistä saamamme hienon pokaalin. Lisäystä palkintokokoelmaan, jossa komeilee jo nyt viisi upeaa pokaalia. Kohtahan sitä täytyy jo hommata palkintokaappi, kun ei ne kaikki enää pian hyllylle mahdu :D


maanantai 22. heinäkuuta 2013

Pokaaleja siellä, pokaaleja täällä

Ja pitkästä aikaa vähän uusia kuulumisia meiltäkin päin! :) Lauantaina 6.7 olikin sitten tiedossa jälleen kerran mätsäri. Mietittiin vaan, että jaksetaanko ollenkaan lähteä. Siinä sitten päätin, että no lähdetään nyt kuitenkin, kun ei mitään muuta kummempaa ollut sille päivälle ja saatainsiin vähän palauteltua kehäoppeja päähän tulevaa Hyvinkään näyttelyä varten. Äkkiä vaan kamat kasaan ja koira bokseineen mukaan ja autoon. Mätsäripaikka oli erään ratsastustallin ulkokentällä. Kun saavuttiin perille, olin jo vähällä lähteä heti takaisin kotiin, kun koko paikka näytti jotenkin niin tyhjältä ja ajattelin, että kannattikohan tämä nyt kuitenkaan. Kun lähdin etsimään ilmoittautumispistettä niin oli koiria kuitenkin ihan kiitettävästi. En meinannut ensin edes löytää koko ilmoittautumista, joka oli sisätiloissa ja ovessa yksi pieni lappunen merkkinä.

Vaikka sitten ihan viimeisten joukossa oltiin, niin omaa vuoroa ei jouduttu kauaa odottamaan. Kehään saimme kilpakumppaneiksi welsh corgi pembroken ja jackrusselinterrierin, koska pieniä koiria oli pariton määrä. Ratsastuskentän hiekassa oli ihan tajuttoman vaikea juosta, joten päädyttiin vain kävelemään kehässä reipasta tahtia. Aram pääsi tuomarin tarkasteluun pöydälle, jossa olikin tosi super hienosti! Antoi tuomarin katsoa hampaat ja häntäkin hielui. Tuomari sanoi, että valinta näiden kolmen hienon koiran välillä on erittäin vaikea, mutta päätti sitten antaa meille punaisen ja corgille ja russelille siniset.

Ennen nauhakehiä kannettiin palkinnot valmiiksi paikoilleen. Palkintojen seasta tunnistettiin äidin kanssa tuttu agilitytunneli, juuri sellainen joka kirpparilta vähän aikaa sitten hommattiin. Sekä sinisten, että punaisten voittaja saisi agilitytunnelin. Naureskeltiin sitten siinä, että saadaanko toinenkin sellainen :D Punaisten nauhakehä koittikin pian ja koiria oli kehässä ihan runsaasti. Siinä tuomari sitten sanoi kiitoksensa niille joita hän ei valinnut jatkoon. Jäljelle jäimme me, ranskanbulldoggi ja portugalinpodengo. Podengon hän sijoitti kolmanneksi, Aramin ja ranskiksen välillä hän mietti vielä hetken ja osoitti meille sitten 1.sijan! Ja kyllä, palkintoina oli agilitytunneli, herkkupussi ja mahtavan kokoinen pokaali. :)

Jäimme sitten heti BIS-kehään kunhan sain vain palkinnot pois käsistä. Kehään saapui meidän lisäksemme saksanseisoja, amerikanpittbullterrieri ja parinamme ollut russeli, joka oli sijoittunut pienten koirien sinisten ykköseksi. Myös isojen koirien tuomari tuli katsomaan pieniä koiria, joita ei ollut vielä nähnyt ja sitten juoksimme vielä pari kierrosta. Neljäs sija russelille, kolmanneksi pittbull. Jäljellä olimme enää me ja saksanseisoja. Lopulta BIS oli upea saksanseisoja, joka oli nähtävästi kokenut kehäkävijä, joten voitto meni aivan oikeaan osoitteeseen! Aram oli siis upeasti BIS 2. Kotiinviemisiäkin saimme lisää. Toisen hienon pokaalin ja ruusukkeen. Ei ihan turha reissu ollut joten kannatti sitten lopulta lähteä :)

tiistai 2. heinäkuuta 2013

Hämeenlinna KR 29.6.2013

Lauantaina sitten pakattiin auto ja otettiin nokka kohti Hämeenlinnan kaikkien rotujen näyttelyä! Paikka oli meille jo ennestään tosi tuttu ja oltiin ajoissa paikalla. Sää ei kyllä ollut yhtään mieleinen ja kerkesin päivitellä sitä matkalla monta kertaa. Paikan päällä olikin sitten pieni liikennekaaos, kun liikenteenohjaaja-sedillä oli homma vähän hakusessa :D Meidät ohjattiin ajamaan lopuksi jonnekin pellolle. Sitten yksi sedistä käskee ajamaan edessä olevan auton taakse, hetkeä myöhemmin toinen ohjaa meidät sen viereen. Sitten olimmekin kuulemma parkkeeranneet väärään kohtaan, joten jouduttiin siirtämään autoa. Eivät ne sedät oikein tienneet minne ohjata niitä autoja :D
Olimme ajoissa paikalla, joten kävin ensin tarkistuttamassa rokotukset yms. Sitten pitkän heinikon välissä puikkelehtien palasin autolle pitämään sadetta. Kökötettiin siellä autossa sitten hetki ja nähtiin myös parit tutut. Samojedi agilityryhmästämme ja Tristan-koikkeri emäntineen :) Kun sade sitten alkoi jo vihdoin hiljentyä ja lakkasi jopa kokonaan, uskaltauduimme ulos autosta ja päätimme lähteä kehälle päin. Kyllä oli Aramilla vaikeuksia malttaa nostaa koipeaan pellon reunalle, kun oli niin paljon ihmeellisiä hajuja :D

Löydettiin helposti oikean kehän luokse, kun vähän pujoteltiin muiden kehien ja telttojen välistä. Siellä kehän laidalla olivatkin jo Tristan ja Kaapo -koikkerit emäntineen ja me liityimme häkkeinemme jonon jatkoksi. Hetken päästä paikalle saapui myös Nella -koikkeri. Katseltiin siinä sitten englanninspringerspanieleiden arvostelua omaa kehää odotellessa. Harmillisesti jouduttiin turvautumaan myös sateenvarjoihin kun sade päätti alkaa uudelleen. Se kuitenkin taukosi juuri sopivasti ennen koikkerikehiä! Harjasin Aramia sitten vähän ennen kehään menoa ja vaihdettiin kaulaan näyttelyremmi.

Junioriluokassa meidän kanssa kilpaili Kaapo. Tuomarirouva Puolasta tutkiskeli koirat ja Aram malttoi olla oikein mallikelpoisesti. Tuomari totesikin englanniksi, että eikö äitisi anna sinulle ruokaa, Aramin rohmutessa innokkaasti nakinpaloja :D Sitten juostiin kierros yhdessä ympäri ja meidät kutsuttiin yksittäisarvosteluun. Aram malttoi seisoakin tosi hienosti sillä aikaa kun tuomari saneli arvostelua. Toiveikkaana kuuntelin sivusta ja kuuluihan sieltä excellentiä aika moneen otteeseenkin! Olin kyllä niin iloinen siinä vaiheessa kun kehäsihteeri huusi erinomaista ja ojensi meille punaisen nauhan! ERIähän lähdimme hakemaan ja sen saimme!
Kilpailuluokassa tuomari sijoitti Aramin ykköseksi ja meinasin haljeta kun meille ojennettiin vielä SA:kin! Pääsylippu paras uros -luokkaan oli siis taattu! Kaapo oli kilpailuluokassa kakkonen ja sai myös SA:n. Sitten poistuttiin hetkeksi huilaamaan kehän laidalle ja seurattiin Tristanin menoa kehässä. Hienosti Tristanille ERI, nuorten luokan voitto ja myös SA! Vielä yksi uros kisasi AVO -luokassa ja sai sekin myös ERI:n ja SA:n.


Sitten olivatkin kaikki pojat kisaamassa parhaan uroksen tittelistä. Tuomari juoksutti kaikki koirat kertaalleen ympäri ja A ravasi tosi upeasti! Pari askelta otti laukkaa, mutta hidasti kuitenkin raviin. Sitten tuomari alkoi sijoitella koiria. Hän vaihtoi Tristanin ja Kaapon paikkaa, mutta meitä tai neljättä urosta hän ei siirtänyt. Kun tuomari oli saanut järjestyksen valmiiksi, tajusin että voitimme, Aram oli paras uros! Siinä vaiheessa meinasin haljeta kun kehäsihteeri huutaa: "1458 voittaa luokan ja saa sertin!" Hän ojentaa minulle sinivalkoisen ruusukkeen. Olin niin hurjan iloinen ja onnellinen, että kyllä siinä pääsi pari onnen kyyneltä :) Aramin toinen näyttely koskaan ja heti serti kotiin! Tristan oli upeasti PU2 ja sai vara-sertin!


Sitten päästiin vähän vetämään henkeä jälleen kehän laidalle ja seuraamaan Nella -tytön esiintymistä. Hienosti Nellalle ERI ja SA ja myös paras narttu luokan voitto ainoana narttuna :) Sitten olikin edessä rotunsa parhaan valinta. Tästä tittelistä kisasivat siis Aram ja Nella. Tuomari juoksutti koirat kierroksen ympäri ja kun hän ojensi meille punakeltaisen ruusukkeen olin kuin puulla päähän lyöty. Meinasin livistää kehästä innolla saman tien, mutta sitten muistin että tässähän otetaan vielä kuvakin :D Aram oli niin innoissaan, että oli hieman vaikeuksia saada sitä seisomaan nätisti, mutta onneksi saimme kuitenkin onnistuneet kuvat ja kuvasta näkyy, että hauskaa oli :D


Rotunsa parhaan titteli tarkoitti siis pääsyä myös ryhmäkilpailuihin! En olisi muistanut sitä ollenkaan, kun olin niin tohkeissani, mutta onneksi minua siitä muistutettiin :) Ryhmäkehiä odotellessa kävin myös hakemassa palkintopokaalit toimistosta muistoksi ekasta sertistä ja ropista :)


Hetken odoteltuamme päästiinkin aloittamaan 8 ryhmän ryhmäkehää. Tuomarina oli Zofia Konderla, tämä samainen rouva, joka tuomaroi meidät myös rotukehässä. Esiarvostelukehässä hän katsoi jokaisen koiran kertaalleen ja meille hän teetti vain edestakaisin, koska oli rotukehässä jo nähnyt Aramin liikettä. Aram käyttäytyi tosi upeasti! Ei välittänyt tippaakaan muista koirista eikä höseltänyt, niinkuin alkuun vähän pelkäsin! Upea poika!



Sitten päästiin juoksemaan isoon kehään oikein selostuksen kera! Olimme ryhmän häntäpäässä, koska koirat oli sijoitettu juoksunopeuden mukaiseen järjestykseen. Selostaja luetteli jokaisen koiran rodun ja esitteli ne. Ehtiessään meidän kohdallemme kaiuttimista kuului: "Ja viimeiseksi menemme tuonne Alankomaihin ja esittelemme teille kooikerhondjen!" Oli kyllä sanoinkuvaamattoman hieno tunne juosta tuon ison kehän läpi ja esittää omaa koiraa. Menestystä meille ei enää ryhmäkehässä tullut, mutta se nyt oli arvattavissa. Olin kyllä niin huikean ylpeä pikku Aramistani joka jaksoi tsempata loppuun asti niin upeasti! 

Päivä oli kyllä aivan mahtava enkä todellakaan osannut odottaa mitään tällaista! Ja niinhän sitä sitten käy kun sitä vähiten odottaa :) Sunnuntaina saimmekin puhelun kasvattajalta, joka onnitteli meitä hienosta menestyksestä ja toivotti onnea seuraaviin koitoksiin. Ensiviikon lauantaina 13.7 olisi siis tarkoitus kehäillä Hyvinkäällä :) 

Tähän loppuun vielä kuva Aramista palkintopokaalien ja ruusukkeiden kera!

JUN ERI JUK1 SA PU1 SERT ROP