Torstaina saimme kuvaajan mukaan treeneihin ja tässä muutama onnistunut otos :) Mukava sadekuurokin yllätti meidät, kuten parista kuvasta näkyy :D
Eilen saapuivat myös Tervakoski KV.n näyttelykirje ja numerolappu. Koikkereita sunnuntaina huima määrä, 15! Huih!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste näyttelykirje. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste näyttelykirje. Näytä kaikki tekstit
lauantai 17. elokuuta 2013
sunnuntai 23. kesäkuuta 2013
Kuluneen viikon kuulumisia
Voisinkin nyt kertoilla vähän meidän kuluneen viikon kuulumisiamme.
Maanantaina serkku tuli meille kylään ja siitäkös Aram olikin varsin innoissaan ja otti hänet avosylin vastaan.
Tiistaina saapuikin postissa Hämeenlinna KR.n näyttelykirje! Aram lauantaina siis numerolla 1458 ja kehässä nro 16. Käytiin tiistaina myös kiertelemässä ajankuluksi kirppareita ja tein löydönkin! Bongasin agilityputken ja hintaa sillä oli 8€. Kyllähän se sitten piti ostaa :D Aikaisemmin käytössä ollut Ikean-putki oli meinaan jo vähän kokenut kovia. Toisella kirpparilla oli myös myynnissä musta nahkainen puolikurkkari, mutta sen jouduin jättämään sinne, koska se olisi ollut vähän liian iso Aramille. Olen niin pitkään himoinnut puolikurkkaria, mutta sopivaa vain ei ole tahtonut löytyä. Ehkäpä joistakin kesän näyttelyistä voisi sellainen ja vähän muutakin tarttua mukaan :D
Keskiviikkona meille sattui hieman epäonninen tapahtuma. Olimme lähteneet aivan normaalisti serkkuni kanssa viemään Aramia iltalenkille. Kuljettiin siinä tietä pitkin ja huomattiin, että naapuruston perhe oli tullut kotiin jostakin ja he purkivat tavaroita autosta. Yhtäkkiä he alkoivat huutaa perheen koiran nimeä ja minä ajattelin, että mitäs nyt. Sitten pihasta, autotallin takaa ryntää tielle perheen koira, suoraan meitä kohti haukkuen ja muristen. Pelästyin ihan valtavasti ja taisin mennä ihan paniikkiin. Muistan, kun omistajat huutavat ja viskovat kädessä olleet avaimensa koiraa kohti. He yrittävät kaikin tavoin saada koiraa muuttamaan suuntaansa. Sitten se käy Aramin kimppuun ja rähinä alkaa. Olin kuitenkin tarpeeksi nopea ja onnistuin häätämään koiran pois, ennen kuin mitään pahempaa ehti tapahtua. Koiran omistajat nappaavat koiran kiinni ja vievät pois. Toinen heistä tulee katsomaan sattuiko Aramia pahastikin. Ilmeisesti koira sai hieman napattua kiinni Aramista. Hän lupaa maksaa korvaukset, jos joudumme käymään eläinlääkärissä. Sitten lähdemme heti kotiin ja purskahdan itkuun melkein heti. Pelästyin niin kamalasti ja menin paniikkiin, ennen kaikkea pelkäsin ihan hirveästi Aramin puolesta. Saavuimme kotiin ja katsoimme oliko Aram kunnossa. Onneksi selvisimme tästä vain astetta suuremmalla säikähdyksellä eikä käynyt pahemmin, vaikka sekin oli kyllä lähellä.
Torstaina serkku sitten lähti takaisin kotiinsa ja meillä oli myös agility. Mitään kovin erikoista ei tehty. Muuria, rengasta, pujottelua, kahta peräkkäistä hyppyä ja jokseenkin uutena A-esteen alastulo madallettuna. 2on2off kontaktit onnistu siinä ihan mahtavasti!
Perjantaina vieteltiin juhannusta grillauksen ja ulkoilun merkeissä ja lauantaina juhlittiin omistajan, eli minun synttäreitä :D A pääsi myös pitkästä aikaa uimaan, kun oli kunnon kesäkeli.
Tähän loppuun hieman juhannuskuvia Aramista joita onnistuin nappaamaan :)
Maanantaina serkku tuli meille kylään ja siitäkös Aram olikin varsin innoissaan ja otti hänet avosylin vastaan.
Tiistaina saapuikin postissa Hämeenlinna KR.n näyttelykirje! Aram lauantaina siis numerolla 1458 ja kehässä nro 16. Käytiin tiistaina myös kiertelemässä ajankuluksi kirppareita ja tein löydönkin! Bongasin agilityputken ja hintaa sillä oli 8€. Kyllähän se sitten piti ostaa :D Aikaisemmin käytössä ollut Ikean-putki oli meinaan jo vähän kokenut kovia. Toisella kirpparilla oli myös myynnissä musta nahkainen puolikurkkari, mutta sen jouduin jättämään sinne, koska se olisi ollut vähän liian iso Aramille. Olen niin pitkään himoinnut puolikurkkaria, mutta sopivaa vain ei ole tahtonut löytyä. Ehkäpä joistakin kesän näyttelyistä voisi sellainen ja vähän muutakin tarttua mukaan :D
Keskiviikkona meille sattui hieman epäonninen tapahtuma. Olimme lähteneet aivan normaalisti serkkuni kanssa viemään Aramia iltalenkille. Kuljettiin siinä tietä pitkin ja huomattiin, että naapuruston perhe oli tullut kotiin jostakin ja he purkivat tavaroita autosta. Yhtäkkiä he alkoivat huutaa perheen koiran nimeä ja minä ajattelin, että mitäs nyt. Sitten pihasta, autotallin takaa ryntää tielle perheen koira, suoraan meitä kohti haukkuen ja muristen. Pelästyin ihan valtavasti ja taisin mennä ihan paniikkiin. Muistan, kun omistajat huutavat ja viskovat kädessä olleet avaimensa koiraa kohti. He yrittävät kaikin tavoin saada koiraa muuttamaan suuntaansa. Sitten se käy Aramin kimppuun ja rähinä alkaa. Olin kuitenkin tarpeeksi nopea ja onnistuin häätämään koiran pois, ennen kuin mitään pahempaa ehti tapahtua. Koiran omistajat nappaavat koiran kiinni ja vievät pois. Toinen heistä tulee katsomaan sattuiko Aramia pahastikin. Ilmeisesti koira sai hieman napattua kiinni Aramista. Hän lupaa maksaa korvaukset, jos joudumme käymään eläinlääkärissä. Sitten lähdemme heti kotiin ja purskahdan itkuun melkein heti. Pelästyin niin kamalasti ja menin paniikkiin, ennen kaikkea pelkäsin ihan hirveästi Aramin puolesta. Saavuimme kotiin ja katsoimme oliko Aram kunnossa. Onneksi selvisimme tästä vain astetta suuremmalla säikähdyksellä eikä käynyt pahemmin, vaikka sekin oli kyllä lähellä.
Torstaina serkku sitten lähti takaisin kotiinsa ja meillä oli myös agility. Mitään kovin erikoista ei tehty. Muuria, rengasta, pujottelua, kahta peräkkäistä hyppyä ja jokseenkin uutena A-esteen alastulo madallettuna. 2on2off kontaktit onnistu siinä ihan mahtavasti!
Perjantaina vieteltiin juhannusta grillauksen ja ulkoilun merkeissä ja lauantaina juhlittiin omistajan, eli minun synttäreitä :D A pääsi myös pitkästä aikaa uimaan, kun oli kunnon kesäkeli.
Tähän loppuun hieman juhannuskuvia Aramista joita onnistuin nappaamaan :)
Tunnisteet:
agility,
juhannus,
kesä,
koikkeri,
kooikerhondje,
kuvia,
näyttelykirje,
tapaturma
sunnuntai 10. maaliskuuta 2013
Näyttelykirje, tokoa ja metsälenkkiä
Nyt onkin paljon juttua, mutta aloitetaanpa nyt sitten kuitenkin jostakin :D
Keskiviikko-iltana oli sähköpostiin ilmestynyt Spanielierkkarin näyttelykirje! Olin tosi iloinen, että se saapui jo niinkin hyvissä ajoin :) Näyttelykirje sisälsi siis kutsukirjeen, näyttelynumeron ja näyttelyn arvioidun aikataulun. Koikkereita on ilmoitettu 22, uroksia 12, narttuja 8 ja pentuja 2 :) Koikkerikehät alkavat aikataulun mukaan n.10:30 ja paikanpäällä täytyy tietenkin olla ajoissa, mileuiten tunti ennen kehien alkua. Matkaankin täytyy varata aikaa. Meiltä näyttelypaikalle ajaa n. tunnin. Joten aikainen herätys siis :)
Ja sitten toiseen asiaan :) Eli pentutokoon joka oli torstaina 7.päivä. Reenailtiin taas perusasentojuttuja, seuraamista, maahanmenoa ja paikallaoloa. Aram on näin murkkuiässä ruvennut isottelemaan, ja varsinkin itseään isommille koirille, ei niinkään pienemmille. Ryhmässämme on kaksi isompaa koiraa, joille A tuppaa uhittelemaan, vaikka eivät edes tule lähelle tms. vaan ovat tosi nätisti. Mutta niin kuin meidän kouluttajakin sanoi; teinipojan uhittelua :) Eiköhän se siitä.
Perusasennon A osaa tosi hyvin ja myös seuraamisen. Tosin reeneissä meni vähän säheltämiseksi kun kiinnostaisi muut koirat, mutta kun malttaa keskittyä tekemiseen niin menee hienosti! Maahanmenokin on hyvällä mallilla. Harjoiteltiin nyt myös paikallaoloa niin, että koira on maassa, ei istumassa. Olin niin ylpeä ja tyytyväinen, kun A jäi hienosti paikalleen ja itse menin n.4-5 metrin päähän ja tulin takaisin sen luokse. Saatoin tehdä koko jutun ilman hihnaa, A oli vapaana eikä näyttänyt merkkiäkään siitä että olisi kiinnostunut siinä tilanteessa muista koirista, vaan katsoi hienosti minuun. Niin hieno poika!
Perjantaina oli ihana aurinkoinen sää ja koulun jälkeen lähdettiin oikein pitkälle metsälenkille, jossa A sai olla koko matkan vapaana ja hienosti se olikin. Tuli välillä luokse ihan vapaaehtoisesti ja katsoi taakseen n.10 metrin välein että oletko sinä siellä vielä ja saako mennä eteenpäin :D Vaikka metsässä olisi varmasti ollut vaikka minkälaisia ihania hajuja, ei A poistunut metsätieltä kuin ehkä kerran tai kaksi ja silloinkaan ei mennyt kauas ja tuli lujaa perässä :)
Metsälenkin jälkeen otettiin nopeat ja lyhyet seuraamis- ja paikallaoloharjoitukset läheisen koulun pihalla, joka on kuin luotu koiran koulutukseen :D Hienosti meni! Kun päästiin kotiin, A oli rättipoikkiväsynyt ja uni maittoi :D
Tähän loppuun vielä, että A ohittaa nykyään kaikki vastaantulijat ilman mitään ongelmia. Myös muut koiratkin. Yleensä se on mennyt vähän niin, että jos toinen koira menee ohi nätisti, niin A menee myös, mutta jos toinen koira yrittää päästä lähelle/omistaja antaa sen tulla lähelle tai koira haukkuu niin Aram menee ns. vastaan myös, mutta A ei hauku ollenkaan. Ja minä viisaana alan tietenkin kelata hihnaa käteen lyhyemmälle, jos nään jonkun koiran tulevan vastaan. Siitä on sitten seurannut sitä, että Aram alkaa hiljentää vauhtia ja jätättää takanani. Tietenkin se vaistoaa tekemisestäni että nyt kannattaa varoa. Uusimmassa Koiramme-lehdessä maaliskuu 3/2013 oli artikkeli siitä kuinka ihmiset vaikuttavat koiran käyttäytymiseen siinä tilanteessa kun kohdataan toinen koira. Luin sen ja se oli todella hyödyllinen!
Eilen lauantaina 9.päivä meitä vastaan tuli kaksi koiraa omistajineen, tolleri ja villakoira. Villakoira sai Aramin näkemisestä hirveän hepulin ja alkoi vinkua ja pyrkiä luokse. Heti kun näin koirat, en alkanut keriä hihnaa käteen vaan löysäsin sitä ja Aram tepsutti kiltisti vierellä hihna löysällä, eikä yrittänyt ollenkaan koirien luokse! Olin tosi vaikuttunut kuinka noinkin pieneltä tuntuva asia voi vaikuttaa koiraan, mutta niin kuin teidämme, koirat ovat mestareita lukemaan meitä ihmisiä :)
Nyt tulikin tosi paljon tekstiä ja olen vähän harmissani sillä nyt ei ole oikein mitään uusia kuvia piristämään tätä pelkkää tylsää tekstiä :( Mutta ensiviikolla tapahtuu paljon, kun on toko ja NÄYTTELY! Iiik!! Jänskää :D Nyt vain pitää alkaa miettimään sopivia herkkupaloja tuolle nelijalkaiselle! :)
Keskiviikko-iltana oli sähköpostiin ilmestynyt Spanielierkkarin näyttelykirje! Olin tosi iloinen, että se saapui jo niinkin hyvissä ajoin :) Näyttelykirje sisälsi siis kutsukirjeen, näyttelynumeron ja näyttelyn arvioidun aikataulun. Koikkereita on ilmoitettu 22, uroksia 12, narttuja 8 ja pentuja 2 :) Koikkerikehät alkavat aikataulun mukaan n.10:30 ja paikanpäällä täytyy tietenkin olla ajoissa, mileuiten tunti ennen kehien alkua. Matkaankin täytyy varata aikaa. Meiltä näyttelypaikalle ajaa n. tunnin. Joten aikainen herätys siis :)
Ja sitten toiseen asiaan :) Eli pentutokoon joka oli torstaina 7.päivä. Reenailtiin taas perusasentojuttuja, seuraamista, maahanmenoa ja paikallaoloa. Aram on näin murkkuiässä ruvennut isottelemaan, ja varsinkin itseään isommille koirille, ei niinkään pienemmille. Ryhmässämme on kaksi isompaa koiraa, joille A tuppaa uhittelemaan, vaikka eivät edes tule lähelle tms. vaan ovat tosi nätisti. Mutta niin kuin meidän kouluttajakin sanoi; teinipojan uhittelua :) Eiköhän se siitä.
Perusasennon A osaa tosi hyvin ja myös seuraamisen. Tosin reeneissä meni vähän säheltämiseksi kun kiinnostaisi muut koirat, mutta kun malttaa keskittyä tekemiseen niin menee hienosti! Maahanmenokin on hyvällä mallilla. Harjoiteltiin nyt myös paikallaoloa niin, että koira on maassa, ei istumassa. Olin niin ylpeä ja tyytyväinen, kun A jäi hienosti paikalleen ja itse menin n.4-5 metrin päähän ja tulin takaisin sen luokse. Saatoin tehdä koko jutun ilman hihnaa, A oli vapaana eikä näyttänyt merkkiäkään siitä että olisi kiinnostunut siinä tilanteessa muista koirista, vaan katsoi hienosti minuun. Niin hieno poika!
Perjantaina oli ihana aurinkoinen sää ja koulun jälkeen lähdettiin oikein pitkälle metsälenkille, jossa A sai olla koko matkan vapaana ja hienosti se olikin. Tuli välillä luokse ihan vapaaehtoisesti ja katsoi taakseen n.10 metrin välein että oletko sinä siellä vielä ja saako mennä eteenpäin :D Vaikka metsässä olisi varmasti ollut vaikka minkälaisia ihania hajuja, ei A poistunut metsätieltä kuin ehkä kerran tai kaksi ja silloinkaan ei mennyt kauas ja tuli lujaa perässä :)
Metsälenkin jälkeen otettiin nopeat ja lyhyet seuraamis- ja paikallaoloharjoitukset läheisen koulun pihalla, joka on kuin luotu koiran koulutukseen :D Hienosti meni! Kun päästiin kotiin, A oli rättipoikkiväsynyt ja uni maittoi :D
Tähän loppuun vielä, että A ohittaa nykyään kaikki vastaantulijat ilman mitään ongelmia. Myös muut koiratkin. Yleensä se on mennyt vähän niin, että jos toinen koira menee ohi nätisti, niin A menee myös, mutta jos toinen koira yrittää päästä lähelle/omistaja antaa sen tulla lähelle tai koira haukkuu niin Aram menee ns. vastaan myös, mutta A ei hauku ollenkaan. Ja minä viisaana alan tietenkin kelata hihnaa käteen lyhyemmälle, jos nään jonkun koiran tulevan vastaan. Siitä on sitten seurannut sitä, että Aram alkaa hiljentää vauhtia ja jätättää takanani. Tietenkin se vaistoaa tekemisestäni että nyt kannattaa varoa. Uusimmassa Koiramme-lehdessä maaliskuu 3/2013 oli artikkeli siitä kuinka ihmiset vaikuttavat koiran käyttäytymiseen siinä tilanteessa kun kohdataan toinen koira. Luin sen ja se oli todella hyödyllinen!
Eilen lauantaina 9.päivä meitä vastaan tuli kaksi koiraa omistajineen, tolleri ja villakoira. Villakoira sai Aramin näkemisestä hirveän hepulin ja alkoi vinkua ja pyrkiä luokse. Heti kun näin koirat, en alkanut keriä hihnaa käteen vaan löysäsin sitä ja Aram tepsutti kiltisti vierellä hihna löysällä, eikä yrittänyt ollenkaan koirien luokse! Olin tosi vaikuttunut kuinka noinkin pieneltä tuntuva asia voi vaikuttaa koiraan, mutta niin kuin teidämme, koirat ovat mestareita lukemaan meitä ihmisiä :)
Nyt tulikin tosi paljon tekstiä ja olen vähän harmissani sillä nyt ei ole oikein mitään uusia kuvia piristämään tätä pelkkää tylsää tekstiä :( Mutta ensiviikolla tapahtuu paljon, kun on toko ja NÄYTTELY! Iiik!! Jänskää :D Nyt vain pitää alkaa miettimään sopivia herkkupaloja tuolle nelijalkaiselle! :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)