Hämeenlinna KR 29.6.2013

Lauantaina sitten pakattiin auto ja otettiin nokka kohti Hämeenlinnan kaikkien rotujen näyttelyä! Paikka oli meille jo ennestään tosi tuttu ja oltiin ajoissa paikalla. Sää ei kyllä ollut yhtään mieleinen ja kerkesin päivitellä sitä matkalla monta kertaa. Paikan päällä olikin sitten pieni liikennekaaos, kun liikenteenohjaaja-sedillä oli homma vähän hakusessa :D Meidät ohjattiin ajamaan lopuksi jonnekin pellolle. Sitten yksi sedistä käskee ajamaan edessä olevan auton taakse, hetkeä myöhemmin toinen ohjaa meidät sen viereen. Sitten olimmekin kuulemma parkkeeranneet väärään kohtaan, joten jouduttiin siirtämään autoa. Eivät ne sedät oikein tienneet minne ohjata niitä autoja :D
Olimme ajoissa paikalla, joten kävin ensin tarkistuttamassa rokotukset yms. Sitten pitkän heinikon välissä puikkelehtien palasin autolle pitämään sadetta. Kökötettiin siellä autossa sitten hetki ja nähtiin myös parit tutut. Samojedi agilityryhmästämme ja Tristan-koikkeri emäntineen :) Kun sade sitten alkoi jo vihdoin hiljentyä ja lakkasi jopa kokonaan, uskaltauduimme ulos autosta ja päätimme lähteä kehälle päin. Kyllä oli Aramilla vaikeuksia malttaa nostaa koipeaan pellon reunalle, kun oli niin paljon ihmeellisiä hajuja :D

Löydettiin helposti oikean kehän luokse, kun vähän pujoteltiin muiden kehien ja telttojen välistä. Siellä kehän laidalla olivatkin jo Tristan ja Kaapo -koikkerit emäntineen ja me liityimme häkkeinemme jonon jatkoksi. Hetken päästä paikalle saapui myös Nella -koikkeri. Katseltiin siinä sitten englanninspringerspanieleiden arvostelua omaa kehää odotellessa. Harmillisesti jouduttiin turvautumaan myös sateenvarjoihin kun sade päätti alkaa uudelleen. Se kuitenkin taukosi juuri sopivasti ennen koikkerikehiä! Harjasin Aramia sitten vähän ennen kehään menoa ja vaihdettiin kaulaan näyttelyremmi.

Junioriluokassa meidän kanssa kilpaili Kaapo. Tuomarirouva Puolasta tutkiskeli koirat ja Aram malttoi olla oikein mallikelpoisesti. Tuomari totesikin englanniksi, että eikö äitisi anna sinulle ruokaa, Aramin rohmutessa innokkaasti nakinpaloja :D Sitten juostiin kierros yhdessä ympäri ja meidät kutsuttiin yksittäisarvosteluun. Aram malttoi seisoakin tosi hienosti sillä aikaa kun tuomari saneli arvostelua. Toiveikkaana kuuntelin sivusta ja kuuluihan sieltä excellentiä aika moneen otteeseenkin! Olin kyllä niin iloinen siinä vaiheessa kun kehäsihteeri huusi erinomaista ja ojensi meille punaisen nauhan! ERIähän lähdimme hakemaan ja sen saimme!
Kilpailuluokassa tuomari sijoitti Aramin ykköseksi ja meinasin haljeta kun meille ojennettiin vielä SA:kin! Pääsylippu paras uros -luokkaan oli siis taattu! Kaapo oli kilpailuluokassa kakkonen ja sai myös SA:n. Sitten poistuttiin hetkeksi huilaamaan kehän laidalle ja seurattiin Tristanin menoa kehässä. Hienosti Tristanille ERI, nuorten luokan voitto ja myös SA! Vielä yksi uros kisasi AVO -luokassa ja sai sekin myös ERI:n ja SA:n.

Sitten olivatkin kaikki pojat kisaamassa parhaan uroksen tittelistä. Tuomari juoksutti kaikki koirat kertaalleen ympäri ja A ravasi tosi upeasti! Pari askelta otti laukkaa, mutta hidasti kuitenkin raviin. Sitten tuomari alkoi sijoitella koiria. Hän vaihtoi Tristanin ja Kaapon paikkaa, mutta meitä tai neljättä urosta hän ei siirtänyt. Kun tuomari oli saanut järjestyksen valmiiksi, tajusin että voitimme, Aram oli paras uros! Siinä vaiheessa meinasin haljeta kun kehäsihteeri huutaa: "1458 voittaa luokan ja saa sertin!" Hän ojentaa minulle sinivalkoisen ruusukkeen. Olin niin hurjan iloinen ja onnellinen, että kyllä siinä pääsi pari onnen kyyneltä :) Aramin toinen näyttely koskaan ja heti serti kotiin! Tristan oli upeasti PU2 ja sai vara-sertin!

Sitten päästiin vähän vetämään henkeä jälleen kehän laidalle ja seuraamaan Nella -tytön esiintymistä. Hienosti Nellalle ERI ja SA ja myös paras narttu luokan voitto ainoana narttuna :) Sitten olikin edessä rotunsa parhaan valinta. Tästä tittelistä kisasivat siis Aram ja Nella. Tuomari juoksutti koirat kierroksen ympäri ja kun hän ojensi meille punakeltaisen ruusukkeen olin kuin puulla päähän lyöty. Meinasin livistää kehästä innolla saman tien, mutta sitten muistin että tässähän otetaan vielä kuvakin :D Aram oli niin innoissaan, että oli hieman vaikeuksia saada sitä seisomaan nätisti, mutta onneksi saimme kuitenkin onnistuneet kuvat ja kuvasta näkyy, että hauskaa oli :D

Rotunsa parhaan titteli tarkoitti siis pääsyä myös ryhmäkilpailuihin! En olisi muistanut sitä ollenkaan, kun olin niin tohkeissani, mutta onneksi minua siitä muistutettiin :) Ryhmäkehiä odotellessa kävin myös hakemassa palkintopokaalit toimistosta muistoksi ekasta sertistä ja ropista :)

Hetken odoteltuamme päästiinkin aloittamaan 8 ryhmän ryhmäkehää. Tuomarina oli Zofia Konderla, tämä samainen rouva, joka tuomaroi meidät myös rotukehässä. Esiarvostelukehässä hän katsoi jokaisen koiran kertaalleen ja meille hän teetti vain edestakaisin, koska oli rotukehässä jo nähnyt Aramin liikettä. Aram käyttäytyi tosi upeasti! Ei välittänyt tippaakaan muista koirista eikä höseltänyt, niinkuin alkuun vähän pelkäsin! Upea poika!

Sitten päästiin juoksemaan isoon kehään oikein selostuksen kera! Olimme ryhmän häntäpäässä, koska koirat oli sijoitettu juoksunopeuden mukaiseen järjestykseen. Selostaja luetteli jokaisen koiran rodun ja esitteli ne. Ehtiessään meidän kohdallemme kaiuttimista kuului: "Ja viimeiseksi menemme tuonne Alankomaihin ja esittelemme teille kooikerhondjen!" Oli kyllä sanoinkuvaamattoman hieno tunne juosta tuon ison kehän läpi ja esittää omaa koiraa. Menestystä meille ei enää ryhmäkehässä tullut, mutta se nyt oli arvattavissa. Olin kyllä niin huikean ylpeä pikku Aramistani joka jaksoi tsempata loppuun asti niin upeasti! 

Päivä oli kyllä aivan mahtava enkä todellakaan osannut odottaa mitään tällaista! Ja niinhän sitä sitten käy kun sitä vähiten odottaa :) Sunnuntaina saimmekin puhelun kasvattajalta, joka onnitteli meitä hienosta menestyksestä ja toivotti onnea seuraaviin koitoksiin. Ensiviikon lauantaina 13.7 olisi siis tarkoitus kehäillä Hyvinkäällä :) 

Tähän loppuun vielä kuva Aramista palkintopokaalien ja ruusukkeiden kera!

JUN ERI JUK1 SA PU1 SERT ROP

Kuluneen viikon kuulumisia

Voisinkin nyt kertoilla vähän meidän kuluneen viikon kuulumisiamme.

Maanantaina serkku tuli meille kylään ja siitäkös Aram olikin varsin innoissaan ja otti hänet avosylin vastaan.

Tiistaina saapuikin postissa Hämeenlinna KR.n näyttelykirje! Aram lauantaina siis numerolla 1458 ja kehässä nro 16. Käytiin tiistaina myös kiertelemässä ajankuluksi kirppareita ja tein löydönkin! Bongasin agilityputken ja hintaa sillä oli 8€. Kyllähän se sitten piti ostaa :D Aikaisemmin käytössä ollut Ikean-putki oli meinaan jo vähän kokenut kovia. Toisella kirpparilla oli myös myynnissä musta nahkainen puolikurkkari, mutta sen jouduin jättämään sinne, koska se olisi ollut vähän liian iso Aramille. Olen niin pitkään himoinnut puolikurkkaria, mutta sopivaa vain ei ole tahtonut löytyä. Ehkäpä joistakin kesän näyttelyistä voisi sellainen ja  vähän muutakin tarttua mukaan :D

Keskiviikkona meille sattui hieman epäonninen tapahtuma. Olimme lähteneet aivan normaalisti serkkuni kanssa viemään Aramia iltalenkille. Kuljettiin siinä tietä pitkin ja huomattiin, että naapuruston perhe oli tullut kotiin jostakin ja he purkivat tavaroita autosta. Yhtäkkiä he alkoivat huutaa perheen koiran nimeä ja minä ajattelin, että mitäs nyt. Sitten pihasta, autotallin takaa ryntää tielle perheen koira, suoraan meitä kohti haukkuen ja muristen. Pelästyin ihan valtavasti ja taisin mennä ihan paniikkiin. Muistan, kun omistajat huutavat ja viskovat kädessä olleet avaimensa koiraa kohti. He yrittävät kaikin tavoin saada koiraa muuttamaan suuntaansa. Sitten se käy Aramin kimppuun ja rähinä alkaa. Olin kuitenkin tarpeeksi nopea ja onnistuin häätämään koiran pois, ennen kuin mitään pahempaa ehti tapahtua. Koiran omistajat nappaavat koiran kiinni ja vievät pois. Toinen heistä tulee katsomaan sattuiko Aramia pahastikin. Ilmeisesti koira sai hieman napattua kiinni Aramista. Hän lupaa maksaa korvaukset, jos joudumme käymään eläinlääkärissä. Sitten lähdemme heti kotiin ja purskahdan itkuun melkein heti. Pelästyin niin kamalasti ja menin paniikkiin, ennen kaikkea pelkäsin ihan hirveästi Aramin puolesta. Saavuimme kotiin ja katsoimme oliko Aram kunnossa. Onneksi selvisimme tästä vain astetta suuremmalla säikähdyksellä eikä käynyt pahemmin, vaikka sekin oli kyllä lähellä.

Torstaina serkku sitten lähti takaisin kotiinsa ja meillä oli myös agility. Mitään kovin erikoista ei tehty. Muuria, rengasta, pujottelua, kahta peräkkäistä hyppyä ja jokseenkin uutena A-esteen alastulo madallettuna. 2on2off kontaktit onnistu siinä ihan mahtavasti!

Perjantaina vieteltiin juhannusta grillauksen ja ulkoilun merkeissä ja lauantaina juhlittiin omistajan, eli minun synttäreitä :D A pääsi myös pitkästä aikaa uimaan, kun oli kunnon kesäkeli.

Tähän loppuun hieman juhannuskuvia Aramista joita onnistuin nappaamaan :)

Torstain aksa

Eilen eli torstaina aksailtiin taas. Onneksi tällä kertaa mukavassa säässä, ei ollut hellettä eikä liian kylmäkään.
Kasattiin tällä kertaa koko puomi kentälle! Jee, olinkin jo sitä odotellut :) Otettiin aluksi alastuloa, eli 2on2off kontaktia. Hyvin meni! Pari kertaa innostuksissaan Aramin peppu lipsahti alastulolta, mutta pääasiassa meni hyvin! Sitten mentiinkin koko puomi. Minä pidin Aramia ja kouluttajamme ripotteli nakkeja puomia pitkin. Aram meni tosi rohkeasti ja innokkaasti :) Kontaktitkin onnistui hyvin! Jee, hieno poika!

Laitettiin kentälle hyppy ja putki peräkkäin. Ei mitään ongelmaa niiden kanssa :D A irtosi tosi hienosti hypyn jälkeen putkelle eikä siinä ohjaajan paljon mitään tarvinnut opastella. Kertakaikkiaan meni aivan mahtavasti! Molemmilta puolilta ohjattuna, lentävällä lähdöllä sekä niin että A odotti hypyn takana. Mentiin myös toisin päin. Eli ensi putki ja sitten hyppy. Se on kyllä vaan niin nopea, että saan tosissani juosta jos meinaan ehtiä putkelta hypylle ennen koiraa :D

Muistuteltiin myös, että miten pussi mennään. Kahdella ensimmäisellä kerralla A meni kyllä pussiin, mutta kääntyi puolesta välistä takaisin, kun ei enää muistanutkaan minne mennä. Otettiin sitten niin, että minä menin pussin päähän ja kouluttaja lähetti A.n matkaan. Ja hienosti ja lujaahan se tuli sitten kun muisti miten homma toimii!

Lopuksi otettiin pituutta, joka oli uusin este meille. Ensin kahdella palalla ja kun alkoi sujua, lisättiin kolmas. Hienosti meni jälleen molemmilta puolilta ohjattuna :)

Tänään muuten ilmestyivät myös Hämeenlinnan näyttelyn aikataulut.
Koikkereita on ilmoitettu 6kpl ja yksi niistä on A ja myös Tristan kaveri on tulossa. Kehässä ennen koikkereita on labradorinnoutajia, englanninspringerspanieleita, fieldspanieleita ja clumberinspanieleita joten emme onneksi joudu lähtemään matkaan kukonlaulun aikaan, näyttelypaikkakin sijaitsee aika lyhyen ajomatkan päässä.
Tuomarinmuutoskin meille tuli. Alunperin koikkerit olisi tuomaroinut Rune Fagerström, mutta muutoksen takia tuomarina onkin nyt Zofia Konderla, Puolasta. Eipä tuo haittaa, pisti vain jännittämään hieman lisää, ainakin tätä omistajaa :D Toinen näyttely ikinä ja heti ulkomaalainen tuomari. No emmeköhän selviä :D

Ja vielä agilitystä, että nyt tuli kyllä aikamoinen agilitykisakuume kun katselin suoraa lähetystä SM-kisoista! Tekisi niin kovasti mieli itsekin kisaamaan, mutta ehei eihän nyt vielä :D emmeköhän me ehdi! Huomenna siellä kisaavatkin koirakerhomme mini-ja maksijoukkueet ja sunnuntaina yksilökisoissa meillä on edustajia joka säkäluokassa :) Paaaljon tsemppiä kaikille sinne!
Ja mitä nyt lähtölistojakin katselin niin oli siellä kyllä huimasti koohoja! ;)

Kehätreeniä

Viime lauantaina 8.6 suunnattiin jälleen mätsäriin hakemaan taas vähän lisää kehätreeniä. Osallistuja määrä ei tässä mätsärissä ollut mitenkään melkoinen, joten koko juttu oli ohi hieman yli tunnissa.

Kehässä parinamme oli pk mäyräkoira, joka omaan silmääni näytti todella laiskalta ja perässä vedettävältä. Kierrettiin kehä yhdessä kerran ja sitten oltiin tuomarin tarkastelussa. A oli tosi hienosti, jälleen :) Juostiin kierros, jonka jälkeen tuomari pyysi, josko voisin vain kävellä vähän reippaammin juoksemisen sijasta. Hän  halusi katsoa, kummalla tavalla liikkeet olisivat paremmat. Ero oli kuulemma vain ihan pieni. Koikkeri on kuitenkin juosten esitettävä rotu, joten aiomme jatkaa juoksemista jatkossakin.
Hän tykkäsi kuulemma molemmista koirista, mutta antoi mäyräkoiralle punaisen, meille sininen.

Nauhakehiä ei tarvinnut kauaa odotella. Aram esiityi aivan upeasti nauhakehässä, parhaimmin kuin koskaan ennen tähän mennessä! Tuomari kätteli jatkosta osan porukasta jättäen kehään vain neljä. Aramin, staffin, mäyräkoiran ja kääpiöpinserin. Staffi neljänneksi, Aram kolmanneksi, mäyräkoira toiseksi ja kääpiöpinseri ensimmäiseksi. Huvittavaa tässä kaikessa oli kyllä se, että saimme palkinnoksi kaksi muistitikkua! Kyllä :D Mutta treenaamaanhan me tultiin. Tuloksenamme siis SIN3 ja ensimmäinen sijoitus pienissä koirissa :)

Olin kyllä tosi ylpeä Aramista, joka esiintyi niin upeasti! Kyllä nyt on hyvä jäädä odottelemaan Hämeenlinnan virallista näyttelyä :)

Kesä ja kärpäset

Nyt kesä onkin sitten alkanut virallisesti! Oma kesälomani alkoi 1.6. Mitään erityistä juhlimista siihen ei kuulunut, kun lukion ensimmäiseltä pääsin. Mutta nyt onkin sitten hellettä piisannut ihan olan takaa ainakin täällä Etelä-Suomessa ja varmasti muuallakin. On tosi kiva, että omistaa koiran joka tykkää uimisesta ja vedestä ylipäätään. Ollaan nyt käyty siis ahkerasti uimassa. Tuohan luttaisi siellä vaikka koko päivän jos vain voisi :D 

Päivät on ollut nyt niin tukalan kuumia, että ollaan käyty päivällä vain pieni lenkki ja siinäkin jo meinaa ihan läkähtyä. Ollaan säästetty pidempi lenkki sitten illalle, kun ilma viilenee.

Viime torstaina kävimmekin taas aksailemassa, mitään erityistä uutta ei tehty. Uutena esteenä oli vain muuri, jossa ei oikeastaan ole mitään uutta, ainakaan meille. Samalla tohinalla se sujuu kuin muutkin esteet :)

Mutta eilen sitten oltiin tämän viikon treeneissä. Kun saavuttiin paikalle, huomattiin kummasti autoja kentälle johtavan portin edessä. Kouluttajamme oli tullut paikalle ensimmäisenä ja oli avaamassa porttia, mutta joka ei kuitenkaan jostain syystä suostunut avautumaan. Odoteltiin siinä sitten hetki yhtä ryhmäläistämme, jolla myös on avain kentälle. Äiti jätti sitten meidät kyydistä ja päätimme mennä kentälle portin alitse :) Ihan hetkeä myöhemmin portti saatiin auki toisella avaimella ja kaikki pääsivät ajamaan autonsa kentälle.

Laitoimme kentälle renkaan, pussin, 8 kepin pujottelun, kaksi hyppyestettä ja lisäksi puomin alastulon, jonka toinen pää oli korotettu. Rengas sujui meillä tavalliseen tapaansa ilman ongelmia :) Pussi olikin sitten uusi este. Namialusta nakkeineen laitettiin pussin suulle. Kouluttaja piti pussin suuta avoinna ja minä lähetin Aramin pussiin. Hienosti meni! Tehtiin 5 toistoa jotka kaikki onnistu mahtavasti! Parilla kerralla laskettiin pussikangasta hieman alemmas eikä se A:ta haitannut ollenkaan :)

Pujottelussa keppejä olikin sitten jo kahdeksan. Ennen ollaan menty neljällä kepillä. Tosi hyvin meni! Joskus tulee vähän sählättyä ohjaamisessa, mutta kyllä A siitäkin huolimatta hienosti hakee oikean välin. Kun saan ohjattua puhtaasti niin menee vieläkin paremmin!

Hyppyesteet oli laitettu peräkkäin ja päästiin siis harjoittelemaan kahta peräkkäistä hyppyä. Heitin ensin muutamia kertoja palloa hyppyjen yli ja A meni hienosti! Kun tämä alkoi sujua, ohjasin niin, että itse juoksen vierellä ja A suorittaa esteet. Palkaksi heitin tennispallon. Upeasti meni ja vauhtia löytyi kummasti kun palkkana oli pallo. Se on todettu erityisesti hyppyesteillä ja putkilla hyväksi palkkausvälineeksi :)

Sitten reenattiin myös puomin alastuloa targetin avulla. Alusta alastulon päähän nameineen ja koira alastuloa pitkin alas. Hyvin onnistui vaikka vähän oli innostuneisuutta. Muutaman kerran peräpää lipsahti kontaktilta, mutta muuten hyvin :) Oli todella mukavat treenit ja ei ollut kokoajan kuumakaan, kiitos pilvien. Ajattelin, että  voisin käyttää Aramin uimassa agin jälkeen, mutta se jäikin sitten tekemättä, kun taivalle alkoi kerääntyä sadepilviä ja alkoi ukkostaa. Sen sijaan Aram sai viilentävän suihkutuksen kylppärissä.

Huomenna ollaankin sitten menossa mätsäriin Hämeenlinnaan ja se onkin sitten viimeinen mätsäri hetkeen. Lähialueella toki olisi, jonne lähtisin mielelläni, mutta olemme vielä muiden kyyditysten varassa, kun en omista vielä ajokorttia. No ensivuonna sitten :) Koirakerhomme tosin järjestää match shown jossain vaiheessa kesää, niin josko sinne sitten pääsisi myös jopa ihan työntekijäksi saakka.
Tuon mätsärin jälkeen meitä kutsuvatkin sitten viralliset kehät. N. 3 viikon päästä, 29.6 olemme menossa Hämeenlinnan KR näyttelyyn. Heinäkuussa on sitten luvassa Hyvinkää KR 13.7 ja elokuussa Tervakoski KV 25.8
Syyskuussa olisi sitten Hyvinkää RN 22.9, jonne menemistä voisi harkita ja sitten tietenkin lokakuussa 5.10 spanieliliiton pääerikoisnäyttely Hyvinkäällä. Hieman kismittää että Hämeenlinnassa on 6.10 ryhmänäyttely, mutta en kyllä varmaan jaksa sinne lähteä tuon erkkarin jälkeen kun ne ovat peräkkäisinä päivinä. No eipä voi mittään! Mutta nyt keskitytään ensin näihin tuleviin näyttelyihin ja mietitään lisää sitten myöhemmin :) On se kyllä hassua, että en suunnitellut käyväni näyttelyissä kun koiraa olin ottamassa, mutta niin sitä vain on ajautunut niille teille :D

Kehäilyä x2

Nyt ollaankin käyty taas lyhyen ajan sisällä kehäilemässä mätsäreissä. Sunnuntaina 19.5 hurautimme Hämeenlinnan linnanpuiston mätsäriin. Siellä Aram pääsikin sitten ensimmäistä kertaa aikuisten joukkoon, pieniin koiriin. Parinamme oli selvästi paljon vanhempi havannankoira(ko?) Meillä meni ihan mukavasti ja Aram käyttäytyi tuomarin käsittelyssä oikein hienosti! Antoi katsoa hampaat ja kaikkea :) Harjoittelu on siis tehnyt hyvää! Saimme sitten sinisen kuten arvelinkin.
Nauhakehässä emme sitten enää pärjänneetkään, mutta ei meitä kuitenkaan ensimmäisinä pudotettu :) Kyllä huomasi, kuinka erilainen taso pienissä koirissa on verrattuna pentuluokkaan. Siellä monet ovat paaaaljon kokeneempia, kun koiratkin ovat vanhempia. Vaikka menestystä ei nyt tullut, ei harmittanut, sillä tapasimme vanhoja tuttuja koikkeri/koiraihmisiä joiden kanssa oli mukava vaihtaa kuulumisia :)

Hämeenlinnassa oli 25-26.päivä oikein mätsäriviikonloppu ja meillä olikin aikomuksena mennä molempina päivinä, mutta jouduimme jättämään lauantain mätsärin väliin, sillä koulutehtävät kutsuivat... Sunnuntaina kuitenkin suuntasimme jälleen mätsäriin. Sieltäkin kotiuduimme tuloksella SIN ei sij, mutta jälleen kokemusta rikkaampina. Aram oli tosi hienosti mätsäripaikalla ja esiintyi hyvin, vaikka lämmin ilma varmasti verotti voimia. Mikä oli toisaalta ehkä ihan hyväkin, kun ei jaksanut sählätä niin paljoa. Kehässä Aram ravasi hienosti ja oli mallikkaasti myös tuomarin tarkastelussa pöydällä. Harmiksemme vain viereisessä kehässä oli juuri nauhakehä käynnissä ja siellä ollut berni tuli ilmeisesti liian lähelle ja Aram ärähti.

 Kuvat  © Johanna Asiala

Pieniä koiria oli ainakin numerosta 300 numeroon 326. Oma numeromme oli 309, joten kyllä siinä sai nauhakehiä hetken odotella. Kehässä olikin sitten aika tungos, kun sinne vihdoin päästiin. Voin sanoa, että meni kyllä aikas hyvin. Aram seisoi hyvin ja ravasi nätisti vierellä eikä juurikaan kiinnittänyt huomiota muihin koiriin. Yhdessä vaiheessa se kyllä alkoi hieman vetämään eteenpäin, mutta rauhoittui onneksi.

Jäimme omien kehien jälkeen vielä seuraamaan BIS-kehän ja sen voittikin tuttu bordercollie, eli voitto meni aivan oikeaan osoitteeseen! :)

Agilitya ja talkootöitä

Torstaina 23.5 lähdimme jälleen kuonot kohti agilitykenttää. Pystytimme kentälle tällä kertaa neljä eri "työskentelypistettä". Yhdet neljän kepin kepit, hyppyesteen, putken ja uusimpana esteenä renkaan. Kaikkia muita sai harjoitella itsenäisesti, mutta renkaalla meitä opasti ohjaaja.

Hyppyesteellä alettiin ottaa jo vähän etäisyyttä esteeseen ja lähettämään koiraa esteelle eri kulmista. Hyvin meni! 

Putkella ei minkäänlaisia ongelmia. Menimme aluksi putkea suorana ja pitkänä, sitten päätin vähän lisätä haastetta ja taivutin putken kaarelle. Ohjasin sekä ulko- että sisäkautta ja molemmilta puolilta ohjattuna onnistui tosi upeasti. Vauhtikin pysyi kaarroksessa. 

Ensimmäisellä agilitykerralla meillä oli vähän ongelmana se, että Aram menee putkeen helpommin kun se on vasemmalla puolellani. Toisella puolella ollessaan se yritti kääntyä ja päästä vasemmalle. Yleensähän se onkin niin, että koiran kanssa tehdään paljon juttuja sen ollessa juuri vasemmalla puolella, esim. tokossa, joten se näkyi myös meillä. Mutta nyt tuo ongelma on kadonnut ja putket onnistuvat, olen sitten kummalla puolella tahansa. Harjoittelu siis tuotti tulosta, sillä kouluttajat neuvoivatkin että voin pyörittää Aramia ympärilläni eri puolilla ja eri suuntiin namin avulla. Nyt se ei ole enää niin kiintynyt vasemmalla oloon :)

Neljä keppiäkin meni jo aikas hyvin. Aram alkaa jo vähän hahmottaa, että mistä välistä sen pitää minäkin hetkenä mennä.

Rengasta harjoiteltiin myös namialustan avulla, alusta nameineen toiselle puolelle ja koira toiselle lähelle rengasta. Aram hoksasi homman heti ja sujahti renkaan läpi hienosti kaikilla kerroilla! On se vaan niin hieno! :)

Agiliidon jälkeen rupesimme treeniryhmämme ja parin muun kerholaisemme kanssa talkoisiin. Kenttämme on nimittäin ns. hiekkakuopassa ja kentän reunassa on paljon isoja, noin kämmenen kokoisia kiviä. Ne vievät todella paljon tilaa kentästä ja nyt sitten päätimme alkaa raivaamaan kenttää kivistä, jotta saataisiin enemmän treenitilaa ja lisätilaa muutenkin mahdollisia joskus pidettäviä epiksiä varten. Tunnissa saatiin kiviä kentän reunalta pois jo monta metriä. Kiitos meille, mahtavalle työryhmälle!