tiistai 23. heinäkuuta 2013

Hyvinkää KR 13.7.2013

Lauantaina 13.7 otettiin siis nokka kohti Hyvinkäätä ja vinttikoirarataa. Päämääränä siis Hyvinkää KR. Kun olimme lähdössä, huomasin jo astuessani ulko-ovesta, että olin tunkenut ehkä vähän liian lämpimät vaatteet päälle. Mutta enpä ajatellut, että päivästä tulisi ihan niin lämmin.

Paikalle löydettiin tosi helposti, kiitos hyvien opasteiden ja kuskille tutun reitin. Parkkisysteemi oli kyllä ihan eri luokkaa kuin kaksi viikkoa sitten Hämeenlinnassa ja liikenteenohjaajat hoitivat hommansa hyvin. Saatiin auto hyvin parkkiin ja sitten vain rokotustentarkistuksen kautta näyttelyalueelle.

Koko kentältä oli varmaankin aika mahdotonta löytää varjopaikkaa koiralle häkkeineen, sillä puita ei juuri ollut kuin kentän reunassa ja aurinko paistoi aikalailla joka paikkaan. Oma kehämme löytyi todella helposti melkein heti sisäänkäynnin luota ja majoituimme (tai yritimme) puiden luokse oksien varjoon. Aurinko paistoi täydeltä terältä eikä edes tuullut, joten pilvet eivät juurikaan liikkuneet auringon eteen. Kävin siinä sitten odotellessa seuraamassa hiukan walesin -ja englanninspringerspanieleiden arvosteluja, jotka olivat samassa kehässä johon meidänkin oli tarkoitus mennä. Nämä rodut tuomaroi myös samainen tuomari joka olisi myös koikkereilla, Branislav Rajic, Sloveniasta. Hän oli pukeutunut hienosti valkoiseen, kirkkaansiniseen lippalakkiin ja samanvärisiin kenkiin :) Liekö valittu Suomen värit tarkoituksella. Äiti kävikin sitten tutkimassa myyntikojuja sillä aikaa kun itse pysyin visusti kehien lähettyvillä ja löysi sieltä jo pitkään kaipaamani numerolapputaskun, joka laitetaan kiinni käsivarteen. Uusi tasku pääsikin jo heti käyttöön!


Ennen kehää harjoittelimme vain ihan vähän, koska kuumuus vaati veronsa Aramista ja se mönkikin mieluusti boksiin varjoon lepäilemään. Muista koohoista tapasimme kehän laidalla Nella-tytön joka oli tuttu jo koikkeritapaamisesta ja Hämeenlinnan näyttelystä. Lisäksi tutustuimme myös kahteen koikkeriurokseen, Cavalriina´s Verdi Vivaldiin ja Oorbellen Lukeen, joista Luke olisi Aramin kilpakumppani junnuluokassa. Lisäksi paikalla oli valioluokan uros Manusia´s Timmie-The Dutch sekä junnunarttu Doxette´s Anniversary Babe.


Sitten koittikin jo aika siirtyä kehänauhojen sisäpuolelle ja junnu-urokset pyydettiin kehään. Tuomari Branislav Rajic juoksutti koirat ensin yhdessä ympäri ja tutki sitten yksittäin. Aram ravasi tosi upeasti eikä kehän laidalla aikaisemmin tapahtuneesta haistelusta ollut tietoakaan. Aram käyttäytyi hyvin tuomarin käsittelyssä ja kyllä minua huvitti kun tuomarisetä toisteli Aramia tutkiessaan selvällä suomen kielellä "hyvä hyvä!" A antoi katsoa hampaatkin, mutta vähän tuomari huomautti siitä, että minun ei tarvitsisi antaa nameja niin paljoa. Sen tiedän itsekin, että voisin pitää namia vain ihan tavallisesti Aramin kuonon edessä, mutta aina se pääsee unohtumaan, että ei tarvitse namittaa niin paljoa. Kuuntelin jälleen korva tarkkana, kun tuomari saneli arvostelua ja arvostelun päätteeksi kehäsihteeri huudahtaa: "Erinomainen!" Jipiiiih ERI!




Poistuimme hetkeksi sivummalle odottamaan kilpailuluokkaa, jossa Aram olikin sitten ainoa ja ykkönen, toisen junnu-uroksen saadessa H.n. Ja läväytettiinhän meille sieltä vielä SA.kin! Sitten huilaamaan hetkeksi ja seuraamaan valioluokan kaksi urosta. Molemmat saivat ERI.n, mutta vain toinen SA.n. Timistä saimmekin sitten kilpatoverin paras uros -luokkaan. Tuomari halusi nähdä koirat liikkeessä vielä yhden kierroksen verran, jonka jälkeen sijoitti Aramin kakkoseksi ja Timin ykköseksi. Koska Timi oli jo valio siirtyi SERT meille! Jipiiiiiiiih! Kaksi sertiä peräjälkeen, Hämeenlinnasta ja nyt täältä Hyvinkäältä. PU2 sija ei harmittanut sitten laisinkaan, sillä sertiähän me olimme tulleet hakemaan! Voitto meni ehdottomasti oikealle yksilölle, upealle Timille.


Sitten olikin junnunarttujen vuoro. Luokassa oli kaksi koiraa ja molemmat saivat ERI.n SA.ta ei saanut kumpikaan, joten parasta narttua ei valittu ja näin Timi olikin sitten rotunsa paras :) Vain kaksi koiraa kuudesta sai siis SA.n ja ne olivat Aram ja Timi!

Ennen kotiinlähtöä kävin vielä hakemassa toimistosta sertistä saamamme hienon pokaalin. Lisäystä palkintokokoelmaan, jossa komeilee jo nyt viisi upeaa pokaalia. Kohtahan sitä täytyy jo hommata palkintokaappi, kun ei ne kaikki enää pian hyllylle mahdu :D


4 kommenttia:

  1. Onnea! :)

    stellakoikkeri.blogspot.fi

    VastaaPoista
  2. Siitä on ikuisuus, kun viimeksi kävin koiranäyttelyissä! Mutta kun tämän luin, muistui mieleen se jännitys, kun odottaa seuraavalle kierrokselle pääsyä! Aijai, voisin käydä ehkä lähiaikoina taas, jos vaikka jaksaisi. Osku voisi menestyäkin c; Ja näytät itte ihan aikuselta näissä kuvissa! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa ehdottomasti käydä ainakin kokeilemassa! :) Mä taas niin muistan, kun joskus olin niin varma, että en sitten mene koiran kanssa näyttelyihin, kun sellaisen saan. Mutta kummasti se näyttelykärpänen puras kun ekaa kertaa käytiin :D Ja tuohon viimeiseen sanoisin että hahah :DD

      Poista